tässä kesän aikana olen totaalisesti kyllästynyt olohuoneemme sisustukseen. jokaisella seinällä on jotain, sohva keskellä huonetta ja sohvapöytä koko ajan tiellä.
olemmekin tulleet siihen tulokseen, että voisimme hyvin luopua erillisestä työpöydästä. kun teen töitä kotona, istun aina keittiön pöydän ääressä. hommat hoidetaan läppärillä tai tabletilla, mihin ei pöytää välttämättä tarvita.
teimme työpöydän aikanaan yhdestä asunnon lukuisista väliovista. se on tiikkinen ja kaunis, mutta epäkäytännöllinen. pöydästä tuli vähän liian kapea, ja nyt sen ainoa tehtävä tuntuu olevan kerätä erilaisia paperipinoja.
emme ole jaksaneet tarttua vielä toimeen, loman jälkeen sitten. ostinkin nyt muutaman pienen esineen, joihin katseensa voi sillä aikaa suunnata ja ihailla niiden kauneutta.
hayn metallisen tarjottimen löysin pinosta fredrikinkadulta. vaaleanharmaa, hieman minttuun taittava väri on mielestäni tosi kaunis.
valkoisen maljakon ostin niinkin proosallisesta paikasta kuin kampin tigeristä. olen ihaillut vaasia joka kerta ohi kulkiessani, ja nyt päätin napata sen matkaan. neljän euron hinta kun ei paljoa kirpaissut.
messinkinen kynttilänjalka löytyi tienvarsikirpparilta, joka oli lattiasta kattoon täynnä lasi- ja muuta astiaromua. se huusi tavaranpaljouden keskeltä, että ansaitsee päästä arvoiseensa paikkaan.
söpöset ovat kyllä toimittaneet tehtävänsä. näiden katselu tuottaa nimittäin paljon enemmän iloa kuin työpöydän romukasa harmia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti