ruusuntuoksua kesäiltoihinne!

tämä viikko on ollut tosi hyvä. juu tiedän, että säässä ei ole ollut kehumista, mutta muuten, elämällisesti.

olen puurtanut viimeisiä työhommia ennen lomaa (huomenna! huomenna!), valvonut myöhään ja nukkunut pitkään. olen päässyt jo todella rentoutuneeseen tilaan, suoranaiseen loman esiasteeseen.

kahtena edellisenä iltana olen ollut kotona vasta kahden aikaan yöllä. eilenkin istuin ystävän sohvalla parantamassa maailmaa (ja ehkä vähän meitä itseämmekin), ja lähdin tallustelemaan kohti kotia kun huomasin, että ulkona oli lähes pimeää.

kadulla pysähdyin hetkeksi havainnoimaan ympäristöäni. katulamput heijastuivat meren pinnasta, öisen kaupungin äänet kuuluivat vaimeina ja kurtturuusu tuoksui. se aniliininpunainen, tiedättehän, jota kasvaa joka puolella teiden varsilla.

silloin ajattelin, että vaikka koko kesä olisi kylmä ja viileä, jos saan nauttia näistä valoisista öistä, niin olen onnellinen. en tarvitse mitään ihmeellistä, kunhan on rakkaita ihmisiä, elämää, kesäöitä ja ruusun tuoksua.

niitä toivon teillekin. vaikka kesä olisi millainen.

ja erityisesti sitä ruusun tuoksua. se tekee kaiken täydelliseksi.

"KESÄYÖ

Kentillä kasteisilla
hämärä käy yli maan. 

Valkea niittyvilla
vielä on valveillaan. 

Katsoen kummissansa
kuinka rukoukseen
kaikkien kukkien kanssa
kumartui hiljakseen. 

Kuusen latvasta ääni
pienoisen huilun soi,
minäkin kumarran pääni.
Minunkin sisälläni soi."

-Aaro Hellaakoski

terveisin kesäyön pakahduttama rujo runoilija,

eeva

kuva täältä