vanhemmat on siitä(kin) kätsää porukkaa, että saattavat käväistä ohimennen, tuoda maailman suloisimman kukkakimpun ja onnitella kolmannen nimen nimipäivänä, jota ei todellakaan itse muista.
irtisanoin työhuonepaikkani, ja aloitin freelancetoiminnan kotona, keittiönpöydän ääressä. toistaiseksi se on tuntunut tosi hyvältä, mikä taitaa näkyä blogin päivitystahdissakin... on ihanaa istua sadepäivinä sisällä villasukat jalassa, kun ei tarvitse lähteä mihinkään. eikä tartte huolehtia siitä, miten rillit tuntuu aina jäävän kotiin.
kaikki sormukseni kihlasormusta lukuunottamatta ovat vanhoja. viisitimanttinen vihkisormukseni on mieheni isoäidin kihlasormus 1940-luvulta. iso akvamariinisormus (tai ridge kosii brookea -sormus, kuten eräs ystäväni sen nimesi) on äidin peruja, hän on saanut sen isältään. leveä kultasormus on "uusin", sain sen käyttölainaan anopilta. sekin on miehen isoäidin peruja. vaihtelen sormuksia fiiliksen mukaan, viime aikoina tuo lady macbeth -henkinen opaalisormus on tuntunut ajankohtaiselta.
ihanaa viikonloppua!
muuten, jos korujen historia kiinnostaa: täältä voi löytää aika tarkkoja tietoja! koukuttava sivusto, olen kohta käynyt läpi koko huushollin arvometalliesineet...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti