sanon mielummin, että ystävän on helppo hymyillä.
(tarkoitan tietenkin itseäni ystävänä, vaikka toki toivon että oma olemassaoloni ja erinomaisuuteni (!) saa joskus hymynkareen nousemaan myös ystävieni suupieliin.)
nyt on nimittäin niin, että viikonloppu taas vahvisti käsitystäni siitä, kuinka upeiden ihmisten ympäröimä olen. tiedostan sen tietenkin aina, mutta joskus tulee oikein sellainen whoa-ymmärrys, tiedättehän. että miten onnekas sitä onkaan!
lauantaina juhlittiin yhtä brunssilla, käytiin tiedostavasti elokuvissa toisen kanssa, ja illalla vielä vierailimme yksillä ystävillämme.
posket on hymystä ja naurusta jumissa, mutta se on maailman paras jumitus!
sunnuntain vietimme kirppismyyjinä kattilahallissa. kolmen hengen poppoomme sai kyllä vaatteita ja kenkiä myytyä varsin kiitollisesti. tosin parhaat kamat vaihdoimme siskon kanssa päikseen...
silti, kun on seisaallaan seitsemän tuntia ja keskustelee aktiivisesti ihmisten kanssa, on aika sippi kun pääsee kotiin. kirppiksellä on kivaa, mutta toivottavasti ei tarttis ainakaan vuoteen uusia kokemusta :)
h&m:n "pikkupaita" on vuosia vanha. pelastin sen kirppiskamoistani.
acnen vanhat suosikkifarkut saivat uuden ilmeen, kun leikkasin lahkeet vajaamittaisiksi
tukkakin asettui kivasti ihan itsestään, kerrankin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti